Vihdoinkin on saatu kevät tännekkin! Viime torstaina oli lunta polviin saakka ja sitä sai lapioida kolmesti päivässä kun nyt sitä on vaan joissain paikoissa vähän jäljellä. Ja ulkona +15 astetta!!
Maanantaina leikin lasten kanssa vaikka olin vapaalla, mulla oli jo vähän ollu ikävä niitä ja täällä oli niin hiljasta ku ne oli pois. Kyllä sitä hulinaa alkaa kaipaamaan heti ku on talo vähän aikaa tyhjä! Eilenkin olin melkeen koko päivän niiden kanssa :) päivät kuluu niin paljon nopeemmin ku on lapsenvahtina!
Tänään mulla oli oikeestaan vapaapäivä ja koska ulkona paistoi aurinko ja puhalsi lämmin tuuli niin päätin kuluttaa koko päivän ulkona ja nauttia keväästä. Heti aamupalan jälkeen kävin pikku lenkin Charlien kanssa ja parin tunnin päästä uudestaan ulos ja rannalle missä viihdyttiin varmaan tunnin verran. Kotona sainkin sit kuivailla hiekkaista ja märkää koiraa hyvän tovin :D tosin, Charlie on Toffeen verrattuna niin lyhytkarvanen et ei oo homma eikä mikään. Olin just menossa sisälle ku Daniel kysy jos voisin lapioida lumet trampoliinilta. Suostuin tietenki innolla ku kyse oli jostain fyysisestä. Ja olinki hiestä läpimärkä sen urakan jälkeen. Iltapäivällä meinasin lähtee salille mut teki edelleen vaan mieli ulos joten päätin kävellä keskustaan ja chillailla siellä. Sinne kävelee n.20min meiltä ja istuskelin sit Starbucksissa kunnes lähdin kävelee kotia päin. Ja kotiin päästyäni tokaisin Annalle et nyt lähen kyllä juoksemaan ku en millään malttanu olla sisällä. Siispä vuorossa oli juoksulenkki. Niin mahtava fiilis ku riitti juoksuhousut polviin saakka ja hupparistaki käärin hihat ylös ja silti tuli kova hiki! Charlie pääsi mukaan lenkkiseuraksi. Vajaa tunnin lenkin jälkeen olin niin virtaa täynnä et tein lihaskuntojuttuja kotona mihin päälle kunnon venyttelyt ja lämmin suihku! Olo on ku uudesti syntyny ja pakko sanoo et liikunta on parasta lääkettä jos vähän masentaa!! Toimii ainaki mulla. Huomenna siis sama uusiksi!
Vaikka aika täällä menee nopeesti ja nautin olostani ni silti kaipaan kokoajan kotiin tai lähinnä sitä aktiivisuutta mikä mua siellä odottaa. En oikeen saa kroppaani väsytettyä täällä mikä oireilee turhautumisena ja sit jään sänkyyn vaan kattelee leffoja enkä saa unta illalla. Mua ärsyttää tosi paljon jos en oo tehny mitään oman hyvinvoinnin eteen. Toiset päivät on parempia ku toiset mut tän päivän treenin jälkeen huomaa miten pirtee ja iloinen oon ollu koko päivän. Sellanen ku oon yleensä jos vaan oon rasittanu kroppaani tarpeeks. En oo oikeestaan ees aatellu miten tärkee fyysinen rasitus on, ei varmastikaan kaikille mut mulle on. Siispä ahkerammin lenkille!
35 päivää enää jäljellä! Ja niin paljon olis vielä nähtävää ja koettavaa. Tää perhe haluis mut tänne takas ja toisaalta haluisin mut sit taas en tiedä.. Saa nähdä mitä päätän, onneks ei tarvi päätöstä tehdä vielä. Mieltä lämmitti Annan kommentti eilen: "Ei me haluta vaan jotain aupairia, me halutaan SUT" ;) ilmeisesti oon kuitenki hommani hoitanu hyvin, tuskin ne mua muuten pyytäis takas kerta toisensa jälkeen. Mut kello lähentelee kymmentä ni kai se on aika käydä iltapalalla ja painua maate. Huomenna uus päivä ja siitä aion tehdä yhtä hyvän ku tästä!
Ha det så bra!
Wednesday, March 11, 2015
Arkea maailmalla
Noniin, kuten arvelinkin niin en tätä jaksa/ehdi päivitellä mut kai se käy näin jälkikäteenkin! Tosin kovin tarkkoja kuvauksia ei oo luvassa kun en juuri mitään päivien kulusta muista :D
21/2 illaksi oltiin suunniteltu tyttöjen iltaa porukalla. Tulossa oli ruotsalaiset Josefin ja Louise sekä saksalaiset Bianca ja Lea ja ainoana suomalaisena mä vaikka kaikki silti sisällyttää mut ruotsalaisiin. Louisella oli kämppä tyhjänä joten oltiin sen luona Larchmontissa. Meiltä on sinne 10min junamatka ja Louise mut haki asemalta minkä jälkeen noukittiin kyytiin loput tytöt ja mentiin kämpille laittaa ruokaa. Kokattiin ihan superhyvää lasagnea ja jälkkäriks omenoita mis oli sisällä jotain sokerijuttua. Syötiin ja juteltiin ja joku leffaki katottiin kunnes meitä kotiäitejä alkoi puolenyön aikaan väsyttää niin paljon et oli pakko lähtee kotiin nukkumaan. Hauskaa oli nukkumatin tuloon saakka!
Viikko sujui tavalliseen tapaan nopeesti ilman mitään ihmeempiä. Keskiviikkona mul oli tosi huono päivä, en olis halunnu nousta sängystä ja harmitti vaan kaikki. Sillon olisin halunnu vaan kotiin. Eikä asiaa parantanu et sain just sinä päivänä negatiivista palautetta, tai en varsinaisesti mut käytiin läpi miten mun pitäis toimii aamusin jne. Ihan perussettiä mut koska oli masennuspäivä ni otin ihan liikaa itteeni ja Annaki huomas mut ei kommentoinu mitään, sanoi vaan et mee Charlien kans lenkille ku on hieno ilma ja kyllähän se piristi vähän. Seuraavana päivänä kaikki oli sit taas hyvin :)
Seuraavan viikonlopun olin yksin lasten kanssa kun noi vanhemmat oli laskettelureissulla. Jännä miten paljon helpompaa niiden kans on ku oon yksin. Muksut totteli tosi hyvin ja meil oli hauska ja rento viikonloppu ilman aikatauluja. Lauantaina kukaan ei ees riidelly, syötiin nätisti, oltiin 3h leikkipuistossa ja muksut leikki keskenään koko ajan ja sama jatkui kotona! Kattelin vaan hymyssä suin ku ne kerrankin leikki niin kiltisti keskenään! Aurinko paistoi ja oli suht lämmintäkin. Sunnuntaiaamulla oli vähän kiukkusia lapsia mut sain ne kuitenki raahattua jäähallille ja siellä oliki superhauskaa. Oscar luisteli luokkakaverinsa kanssa ja mä opetin Claraa. Niin taitavia molemmat! Sen jälkeen oliki puhti pois kaikilta ja loppupäivä meni taas sulassa sovussa. Yöt nukuin niiden välissä eli omat unet jäi viikonlopun aikana vähiin ku kaks sankaria potkii ja möyrii minkä ehtii :D
Maanantaiaamulla tuli vanhemmat kotiin ja sain ihan superisti kehuja kui taitava oon muksujen kanssa. Tuli niin hyvä mieli!! Anna sanoi et oli niin kiva olla reissussa ku lähties lapset just ja just vaivautui sanoo heippa ja jäi niin mielellään mun kans (mitä ne kyllä aina tekee) ja kun kotoo tuli viestejä mitä ollaan tehty ja et hyvin sujuu. Itekki kyllä nautin tollasista ku saa olla pari päivää ihan keskenään lasten kans :)
Viikko meni taas ihan hujauksessa eikä oo mitään mainitsemisen arvosta tapahtunu. Nousen yleensä yhdeksän aikaan ja lähen rannalle Charlien kanssa minkä jälkeen laitan kämpän siistiksi ja sit autan Annaa lasten kans tarpeen mukaan. Vaihtelee tosi paljon päivittäin miten paljon mua tarvitaan. Lähinnä lenkitän koiraa mikä käy mulle hyvin! Pahimpia on ne päivät ku ei oo mitään tekemistä, sillon huomaan kaipaavani mun aktiivista elämää Suomessa. Keskiviikkoaamulla koko muu perhe lähti Floridaan ja jäin kotiin koiravahdiksi. 5pv vapaa, josta ke ja to meni lunta lapioidessa. Sitä tuli niin paljon et torstai päivällä sitä oli yli polvien!
Perjantai illalla Josefin ja Linn pyysi mut leffaan kattoo joku kauhuelokuva minkä jälkeen oliki kiva olla yksin koiran kans isossa kämpässä :D lauantaina Josefin ja Linn tuli meille ja tehtiin ruokaa minkä jälkeen oli ohjelmassa taas kauhuleffa! Tyttöjen lähdettyä Charlie käveli ulko-ovelle ja alko murista, tosi kilttiä kauhuleffan jälkeen mut hengissä ollaan edelleen! Sunnuntaina oltiinki sit Nykissä päivä, Downtown ja juna-aseman läheisyys tuli tsekattua ja herkullinen lounas syötyä seurana Josefin (vakio :D) ja Louise. Kotimatkalla junassa kaikki oltiin niin poikki et melkeen nukahdettiin. Aika käy vähiin ja niin paljon ois vielä nähtävää..
21/2 illaksi oltiin suunniteltu tyttöjen iltaa porukalla. Tulossa oli ruotsalaiset Josefin ja Louise sekä saksalaiset Bianca ja Lea ja ainoana suomalaisena mä vaikka kaikki silti sisällyttää mut ruotsalaisiin. Louisella oli kämppä tyhjänä joten oltiin sen luona Larchmontissa. Meiltä on sinne 10min junamatka ja Louise mut haki asemalta minkä jälkeen noukittiin kyytiin loput tytöt ja mentiin kämpille laittaa ruokaa. Kokattiin ihan superhyvää lasagnea ja jälkkäriks omenoita mis oli sisällä jotain sokerijuttua. Syötiin ja juteltiin ja joku leffaki katottiin kunnes meitä kotiäitejä alkoi puolenyön aikaan väsyttää niin paljon et oli pakko lähtee kotiin nukkumaan. Hauskaa oli nukkumatin tuloon saakka!
Viikko sujui tavalliseen tapaan nopeesti ilman mitään ihmeempiä. Keskiviikkona mul oli tosi huono päivä, en olis halunnu nousta sängystä ja harmitti vaan kaikki. Sillon olisin halunnu vaan kotiin. Eikä asiaa parantanu et sain just sinä päivänä negatiivista palautetta, tai en varsinaisesti mut käytiin läpi miten mun pitäis toimii aamusin jne. Ihan perussettiä mut koska oli masennuspäivä ni otin ihan liikaa itteeni ja Annaki huomas mut ei kommentoinu mitään, sanoi vaan et mee Charlien kans lenkille ku on hieno ilma ja kyllähän se piristi vähän. Seuraavana päivänä kaikki oli sit taas hyvin :)
Seuraavan viikonlopun olin yksin lasten kanssa kun noi vanhemmat oli laskettelureissulla. Jännä miten paljon helpompaa niiden kans on ku oon yksin. Muksut totteli tosi hyvin ja meil oli hauska ja rento viikonloppu ilman aikatauluja. Lauantaina kukaan ei ees riidelly, syötiin nätisti, oltiin 3h leikkipuistossa ja muksut leikki keskenään koko ajan ja sama jatkui kotona! Kattelin vaan hymyssä suin ku ne kerrankin leikki niin kiltisti keskenään! Aurinko paistoi ja oli suht lämmintäkin. Sunnuntaiaamulla oli vähän kiukkusia lapsia mut sain ne kuitenki raahattua jäähallille ja siellä oliki superhauskaa. Oscar luisteli luokkakaverinsa kanssa ja mä opetin Claraa. Niin taitavia molemmat! Sen jälkeen oliki puhti pois kaikilta ja loppupäivä meni taas sulassa sovussa. Yöt nukuin niiden välissä eli omat unet jäi viikonlopun aikana vähiin ku kaks sankaria potkii ja möyrii minkä ehtii :D
Maanantaiaamulla tuli vanhemmat kotiin ja sain ihan superisti kehuja kui taitava oon muksujen kanssa. Tuli niin hyvä mieli!! Anna sanoi et oli niin kiva olla reissussa ku lähties lapset just ja just vaivautui sanoo heippa ja jäi niin mielellään mun kans (mitä ne kyllä aina tekee) ja kun kotoo tuli viestejä mitä ollaan tehty ja et hyvin sujuu. Itekki kyllä nautin tollasista ku saa olla pari päivää ihan keskenään lasten kans :)
Viikko meni taas ihan hujauksessa eikä oo mitään mainitsemisen arvosta tapahtunu. Nousen yleensä yhdeksän aikaan ja lähen rannalle Charlien kanssa minkä jälkeen laitan kämpän siistiksi ja sit autan Annaa lasten kans tarpeen mukaan. Vaihtelee tosi paljon päivittäin miten paljon mua tarvitaan. Lähinnä lenkitän koiraa mikä käy mulle hyvin! Pahimpia on ne päivät ku ei oo mitään tekemistä, sillon huomaan kaipaavani mun aktiivista elämää Suomessa. Keskiviikkoaamulla koko muu perhe lähti Floridaan ja jäin kotiin koiravahdiksi. 5pv vapaa, josta ke ja to meni lunta lapioidessa. Sitä tuli niin paljon et torstai päivällä sitä oli yli polvien!
Perjantai illalla Josefin ja Linn pyysi mut leffaan kattoo joku kauhuelokuva minkä jälkeen oliki kiva olla yksin koiran kans isossa kämpässä :D lauantaina Josefin ja Linn tuli meille ja tehtiin ruokaa minkä jälkeen oli ohjelmassa taas kauhuleffa! Tyttöjen lähdettyä Charlie käveli ulko-ovelle ja alko murista, tosi kilttiä kauhuleffan jälkeen mut hengissä ollaan edelleen! Sunnuntaina oltiinki sit Nykissä päivä, Downtown ja juna-aseman läheisyys tuli tsekattua ja herkullinen lounas syötyä seurana Josefin (vakio :D) ja Louise. Kotimatkalla junassa kaikki oltiin niin poikki et melkeen nukahdettiin. Aika käy vähiin ja niin paljon ois vielä nähtävää..
Subscribe to:
Comments (Atom)