Vihdoin kevät

Vihdoinkin on saatu kevät tännekkin! Viime torstaina oli lunta polviin saakka ja sitä sai lapioida kolmesti päivässä kun nyt sitä on vaan joissain paikoissa vähän jäljellä. Ja ulkona +15 astetta!!

Maanantaina leikin lasten kanssa vaikka olin vapaalla, mulla oli jo vähän ollu ikävä niitä ja täällä oli niin hiljasta ku ne oli pois. Kyllä sitä hulinaa alkaa kaipaamaan heti ku on talo vähän aikaa tyhjä! Eilenkin olin melkeen koko päivän niiden kanssa :) päivät kuluu niin paljon nopeemmin ku on lapsenvahtina!

Tänään mulla oli oikeestaan vapaapäivä ja koska ulkona paistoi aurinko ja puhalsi lämmin tuuli niin päätin kuluttaa koko päivän ulkona ja nauttia keväästä. Heti aamupalan jälkeen kävin pikku lenkin Charlien kanssa ja parin tunnin päästä uudestaan ulos ja rannalle missä viihdyttiin varmaan tunnin verran. Kotona sainkin sit kuivailla hiekkaista ja märkää koiraa hyvän tovin :D tosin, Charlie on Toffeen verrattuna niin lyhytkarvanen et ei oo homma eikä mikään. Olin just menossa sisälle ku Daniel kysy jos voisin lapioida lumet trampoliinilta. Suostuin tietenki innolla ku kyse oli jostain fyysisestä. Ja olinki hiestä läpimärkä sen urakan jälkeen. Iltapäivällä meinasin lähtee salille mut teki edelleen vaan mieli ulos joten päätin kävellä keskustaan ja chillailla siellä. Sinne kävelee n.20min meiltä ja istuskelin sit Starbucksissa kunnes lähdin kävelee kotia päin. Ja kotiin päästyäni tokaisin Annalle et nyt lähen kyllä juoksemaan ku en millään malttanu olla sisällä. Siispä vuorossa oli juoksulenkki. Niin mahtava fiilis ku riitti juoksuhousut polviin saakka ja hupparistaki käärin hihat ylös ja silti tuli kova hiki! Charlie pääsi mukaan lenkkiseuraksi. Vajaa tunnin lenkin jälkeen olin niin virtaa täynnä et tein lihaskuntojuttuja kotona mihin päälle kunnon venyttelyt ja lämmin suihku! Olo on ku uudesti syntyny ja pakko sanoo et liikunta on parasta lääkettä jos vähän masentaa!! Toimii ainaki mulla. Huomenna siis sama uusiksi!

Vaikka aika täällä menee nopeesti ja nautin olostani ni silti kaipaan kokoajan kotiin tai lähinnä sitä aktiivisuutta mikä mua siellä odottaa. En oikeen saa kroppaani väsytettyä täällä mikä oireilee turhautumisena ja sit jään sänkyyn vaan kattelee leffoja enkä saa unta illalla. Mua ärsyttää tosi paljon jos en oo tehny mitään oman hyvinvoinnin eteen. Toiset päivät on parempia ku toiset mut tän päivän treenin jälkeen huomaa miten pirtee ja iloinen oon ollu koko päivän. Sellanen ku oon yleensä jos vaan oon rasittanu kroppaani tarpeeks. En oo oikeestaan ees aatellu miten tärkee fyysinen rasitus on, ei varmastikaan kaikille mut mulle on. Siispä ahkerammin lenkille!

35 päivää enää jäljellä! Ja niin paljon olis vielä nähtävää ja koettavaa. Tää perhe haluis mut tänne takas ja toisaalta haluisin mut sit taas en tiedä.. Saa nähdä mitä päätän, onneks ei tarvi päätöstä tehdä vielä. Mieltä lämmitti Annan kommentti eilen: "Ei me haluta vaan jotain aupairia, me halutaan SUT" ;) ilmeisesti oon kuitenki hommani hoitanu hyvin, tuskin ne mua muuten pyytäis takas kerta toisensa jälkeen. Mut kello lähentelee kymmentä ni kai se on aika käydä iltapalalla ja painua maate. Huomenna uus päivä ja siitä aion tehdä yhtä hyvän ku tästä!

Ha det så bra!

Arkea maailmalla

Noniin, kuten arvelinkin niin en tätä jaksa/ehdi päivitellä mut kai se käy näin jälkikäteenkin! Tosin kovin tarkkoja kuvauksia ei oo luvassa kun en juuri mitään päivien kulusta muista :D

21/2 illaksi oltiin suunniteltu tyttöjen iltaa porukalla. Tulossa oli ruotsalaiset Josefin ja Louise sekä saksalaiset Bianca ja Lea ja ainoana suomalaisena mä vaikka kaikki silti sisällyttää mut ruotsalaisiin. Louisella oli kämppä tyhjänä joten oltiin sen luona Larchmontissa. Meiltä on sinne 10min junamatka ja Louise mut haki asemalta minkä jälkeen noukittiin kyytiin loput tytöt ja mentiin kämpille laittaa ruokaa. Kokattiin ihan superhyvää lasagnea ja jälkkäriks omenoita mis oli sisällä jotain sokerijuttua. Syötiin ja juteltiin ja joku leffaki katottiin kunnes meitä kotiäitejä alkoi puolenyön aikaan väsyttää niin paljon et oli pakko lähtee kotiin nukkumaan. Hauskaa oli nukkumatin tuloon saakka!

Viikko sujui tavalliseen tapaan nopeesti ilman mitään ihmeempiä. Keskiviikkona mul oli tosi huono päivä, en olis halunnu nousta sängystä ja harmitti vaan kaikki. Sillon olisin halunnu vaan kotiin. Eikä asiaa parantanu et sain just sinä päivänä negatiivista palautetta, tai en varsinaisesti mut käytiin läpi miten mun pitäis toimii aamusin jne. Ihan perussettiä mut koska oli masennuspäivä ni otin ihan liikaa itteeni ja Annaki huomas mut ei kommentoinu mitään, sanoi vaan et mee Charlien kans lenkille ku on hieno ilma ja kyllähän se piristi vähän. Seuraavana päivänä kaikki oli sit taas hyvin :)

Seuraavan viikonlopun olin yksin lasten kanssa kun noi vanhemmat oli laskettelureissulla. Jännä miten paljon helpompaa niiden kans on ku oon yksin. Muksut totteli tosi hyvin ja meil oli hauska ja rento viikonloppu ilman aikatauluja. Lauantaina kukaan ei ees riidelly, syötiin nätisti, oltiin 3h leikkipuistossa ja muksut leikki keskenään koko ajan ja sama jatkui kotona! Kattelin vaan hymyssä suin ku ne kerrankin leikki niin kiltisti keskenään! Aurinko paistoi ja oli suht lämmintäkin. Sunnuntaiaamulla oli vähän kiukkusia lapsia mut sain ne kuitenki raahattua jäähallille ja siellä oliki superhauskaa. Oscar luisteli luokkakaverinsa kanssa ja mä opetin Claraa. Niin taitavia molemmat! Sen jälkeen oliki puhti pois kaikilta ja loppupäivä meni taas sulassa sovussa. Yöt nukuin niiden välissä eli omat unet jäi viikonlopun aikana vähiin ku kaks sankaria potkii ja möyrii minkä ehtii :D

Maanantaiaamulla tuli vanhemmat kotiin ja sain ihan superisti kehuja kui taitava oon muksujen kanssa. Tuli niin hyvä mieli!! Anna sanoi et oli niin kiva olla reissussa ku lähties lapset just ja just vaivautui sanoo heippa ja jäi niin mielellään mun kans (mitä ne kyllä aina tekee) ja kun kotoo tuli viestejä mitä ollaan tehty ja et hyvin sujuu. Itekki kyllä nautin tollasista ku saa olla pari päivää ihan keskenään lasten kans :)

Viikko meni taas ihan hujauksessa eikä oo mitään mainitsemisen arvosta tapahtunu. Nousen yleensä yhdeksän aikaan ja lähen rannalle Charlien kanssa minkä jälkeen laitan kämpän siistiksi ja sit autan Annaa lasten kans tarpeen mukaan. Vaihtelee tosi paljon päivittäin miten paljon mua tarvitaan. Lähinnä lenkitän koiraa mikä käy mulle hyvin! Pahimpia on ne päivät ku ei oo mitään tekemistä, sillon huomaan kaipaavani mun aktiivista elämää Suomessa. Keskiviikkoaamulla koko muu perhe lähti Floridaan ja jäin kotiin koiravahdiksi. 5pv vapaa, josta ke ja to meni lunta lapioidessa. Sitä tuli niin paljon et torstai päivällä sitä oli yli polvien!

Perjantai illalla Josefin ja Linn pyysi mut leffaan kattoo joku kauhuelokuva minkä jälkeen oliki kiva olla yksin koiran kans isossa kämpässä :D lauantaina Josefin ja Linn tuli meille ja tehtiin ruokaa minkä jälkeen oli ohjelmassa taas kauhuleffa! Tyttöjen lähdettyä Charlie käveli ulko-ovelle ja alko murista, tosi kilttiä kauhuleffan jälkeen mut hengissä ollaan edelleen! Sunnuntaina oltiinki sit Nykissä päivä, Downtown ja juna-aseman läheisyys tuli tsekattua ja herkullinen lounas syötyä seurana Josefin (vakio :D) ja Louise. Kotimatkalla junassa kaikki oltiin niin poikki et melkeen nukahdettiin. Aika käy vähiin ja niin paljon ois vielä nähtävää..

Sattuu ja tapahtuu

Edellisestä tekstistä hyvin huomaa etten oo ihan perillä ajankulusta. Luulin siis et oli tiistai vaikka olikin jo keskiviikko ja nyt on jo perjantai! Eilisen ja tän päivän oon ollu kipeenä eli mitään ihmeellistä ei oo tapahtunu. Tai no.. :D

Eilen olin Claran kanssa kahdestaan kotona 9am-2pm ja käytiin koiraa kävelyttämässä ja leikittiin ja askarreltiin. Olin ihan varma et mulla on kuume nousemassa ja siitä sit siirryin nukkumaan heti kun Anna ja Oscar tuli kotiin. Lepäilin koko illan ja nukuin 12 saakka aamulla. Tänään onkin sit ollu jo suht terve olo, mitä nyt pienetkin jutut on saanu väsymään. Sain aamupalaa sänkyyn mut en ehtiny ku maistamaan mysliä kun Oscar tuli ja käski äkkiä alas. No ei mitään, menin kattoo et mikä nyt o hätän ja Annal kauhee paniikki päällä ku kellaris oli pari cm vettä lattialla. Iha kiva ku kokolattiamatto ja kaikki. Vein lapset ylös leikkimään ni Anna sai rauhas hoitaa ongelman ja sit oliki jo paloautoja kaksin kappalein pihassa ja naapurit ja kaikki :D pakkanen oli saanu vesiputken poksahtamaan ja pakkastahan oli vaan -15 astetta, ei oo näitä taloja suunniteltu kestämään tällasia säitä. Illalla ollu korjausmiehet repimäs kellarin matot ylös ja yrittää kuivattaa sen.. Että tällasta meidän perjantaihin mites teillä?

Päästin luovuuteni valloilleen :D

Perus perjantai !

Arkea ja uusien ihmisten tapaamista

Hej! Kirjotan nyt lyhyesti viikonlopusta ja alkuviikosta vaikkei mitään ihmeellisyyksiä ookkaan tapahtunut. Lauantaista en enää muista juurikaan mitään muuta kun et oltiin Sonjan kanssa lounaalla Larchmontissa Cosi-nimisessä lounaspaikassa. Sieltä ajettiin Port Chesteriin ja käytiin pikainen kierros kaupoissa minkä jälkeen takas Ryeen ja Starbucksiin kahville. Muuten meni päivä chillailuun. Sunnuntaina olin kahden tosi mukavan saksalaistytön kanssa leffassa! Angela tuli hakemaan mut kotoa ja sit käytii hakemassa Kristin matkan varrelta ja ajettiin Port Chesteriin minne on vajaa 10minuutin ajomatka meiltä. Leffateatteri täällä ei oo mikään iso eikä nyt kauheesti suomen teattereista eroa. Katottiin Jupiter mikä oli ihan hyvä ja suunniteltiin leffareissua taas ensviikonlopulle :) englantia puhuttiin tyttöjen kans eikä todellakaan oo mun vahvuus mut ihan hyvin pystyin keskusteluun osallistumaan et ehkä se tästä! Pitää vaan hakeutuu tilanteisiin missä on puhuttava, ymmärtäminen niinkään ei oo ongelma.

Eilinen meni ihan vaan kotona lasten kanssa ja illalla meinasin lähtee jonnekin mut sit istuin sohvalle kattoo leffaa lasten kanssa ni äkkiä siinä väsähti eikä sit huvittanukkaan lähtee mihinkään. Tänään oli ihan loistava päivä, heräsin pirteenä 8 aikaan niinkun joka aamu ja menin aamupalalle, lapset oli jo syöny ja lähtivät äidin kans lääkäriin ni sain ihan rauhassa syödä aamupalan ja siivota keittiön. Äidin ja lasten palattua lähdin ulos auringonpaisteeseen Charlien kanssa. Käveltiin rannalla ja juttelin muiden koiranomistajien kanssa, koko ajan helpompaa puhua englantia! En jaksanu kiirehtiä takas kotiin kun ulkona oli niin ihana kevätilma!! Reilun tunnin lenkin jälkeen oltiin takas kotona ja sit tuli Oscarille kaveri ja siivoojatkin samaan aikaan ni päätettiin viedä lapset ulod et saavat rauhassa siivota. Anna lähti pulkkailemaan Oscarin ja Jackin kanssa ja mä jäin Claran kans kotipihalle leikkimään. Taaskaan ei tehny mieli sisälle, ulkona vaan kauniissa säässä tulee niin hyvälle tuulelle! Loppupäivästä sit taas chillailua ja iltalenkki Charlien kanssa. Oon ollu täällä jo kaks viikkoa! Aika menee vaan niin järjettömän nopeesti kun voi hyvin ja on kivaa.

Yks kaveri on täällä vaihdossa ja ollaan lähdössä Floridaan huhtikuussa! Oon aina halunnu käydä siellä ja nyt se vihdoinkin on rahallisesti mahdollista. Tänään lenkillä mietin miten hyvin asiat oikeesti onkaan ja miten pienistä asioista kannattaa olla kiitollinen. Tää maailmalla oleminen on saanu mut tajuamaan miten ihania ihmisiä mun ympärillä on ja ketkä on ne joita oikeesti tarviin. En ees ehdi ikävöidä ketään ku nyt nautin elämästä täällä, kaks kuukautta enää jäljellä ja paljon nähtävää ja koettavaa vielä edessä ennen kotimatkaa! Tää perhe haluis et jäisin mut kyl mä ainaki kesän haluan suomessa olla. Saa nähdä mitä sit keksin ;)

AMC Loews Port Chester -leffateatteri :)

Aamupalaa :)

Joo, poliisit syö oikeesti donitseja kokoajan! :D

Meidän lähikauppa :)

Voikaa hyvin ja pitäkää huolta itestänne! Haaadee

/Anna

New York

Hej kaikki! Aattelin perustaa tällasen blogin missä jaan kuvia ja kuulumisia maailmalta ja jos onnistun niin koitan jatkaa tätä vielä täältä kotiuduttuani. En oo kovin hyvä bloggaamisessa mut koitan sillontällön jotain tänne saada aikaiseksi.

Oon siis nyt reilun viikon verran ollu USA:ssa tuttavaperheen luona ja tarkotus olis pari kuukautta täällä viettää ja tutustua suureen maailmaan. Aiemmin oon käynyt vaan Espanjassa ja Virossa et ei oo niin kauheesti tullu matkusteltua. Suomi ja Ruotsi onkin sit vähän enemmän tuttuja maita.

Lensin tänne viime keskiviikkona 4/2 Arlandan lentokentältä. Äiti ja iskä heitti mut kentälle ja lento tietenkin myöhässä monta tuntia ni sai ihan kivasti venailla siellä mut Norwegian tarjos ruuat odotellessa ni eihän siellä mitään hätää ollu. Koneessa istuin mukavan suomalaistytön Lunan vieressä ja meillä oli tosi hauskaa koko matkan et äkkiähän se 8,5h lento meni. Ei oo mun vahvuuksia toi paikoillaan istuskelu..Perillä oltiin puolenyön jälkeen paikallista aikaa. Eniten jännitin tullitarkastusta ku mua kovasti peloteltiin et ne kyselee kauheesti mitä tuun tääl tekemään jne. Ei niinkään muuten mut engannin kieli ei todellakaan oo mikään mun vahvuus! Pääsin kuitenki vähällä, kysyivät vaan kauan meinaan olla ja sit annoin sormenjäljet ja se siitä. Daniel (perheen isä) oli kentällä mua vastassa ja heitettiin Luna kaverilleen ja sit ajeltiin kuulumisia vaihdellen tänne Rye-nimiseen kaupunkiin missä nyt asun pari kuukautta. Kello oli jo puol kaks yöllä ku päästiin kotiin niin eipä siinä kauheesti höpisty kuulumisia, mitä nyt nopeesti Annan (perheen äiti) kanssa vaihdettiin muutama sana ja sit nukkumaan.

Aamulla heräsin kuuden jälkeen ja lapset Clara 3v ja Oscar 6v oli mun huoneessa odottamas et herään ja siitä sit piristyin heti ja niiden kans juteltiin kuulumisia. Anna toi aamupalaa meille kaikille mun huoneeseen ja sit en enää muista miten päivä siitä jatkui mut eipä oo yhtään huonoa päivää täällä ollu! Anna on kotiäitinä ni mulle ei kauheesti jää tekemistä mut siivoilen taloa, lenkitän koiraa ja vahdin lapsia tarpeen tullen. Oon oikeestaan vaan niitä moikkaamassa täällä mut halusin olla pidempään ni sovittiin et autan vähän kotitöissä ni saan taskurahaa. Kavereitakin oon jo saanu, suomalaisia ja ruotsalaisia ja yks saksalainen tyttö. Koitan vähän tarkempia tekstejä saada aikaseks ihan vaan jo senkin takia et muistaisin itekkin tästä reissusta jotain muuta kun sen et on kivaa :D muisti ei oo mistään parhaasta päästä!

Paikoista sen verran vielä et tää Rye on aika pieni rauhallinen kaupunki. Meidän talo ihan lähellä rantaa missä on Playland-niminen huvipuisto ja uimaranta. Yleinen ranta on näin talvella varattu koirille mikä on musta ihan huippujuttu kun kyse on aidatusta alueesta. Perheen koiran Charlien kanssa siellä käydään melkein joka päivä :) aidan toisella puolella on sit maksullinen Ryen asukkaille varattu ranta. Kyläkauppaan meiltä on joku 500m matkaa ja keskustaankin kävelee 20minuutissa. Port Chesterissä pienen ajomatkan päässä käydään sit isossa marketissa kun tarvetta on isommille ruokaostoksille. Oon iloinen ettei tarvii sentään Manhattanilla asua kun en mikään suurkaupunki-ihminen oo. Tää Rye on ihan huippuhieno paikka! Ei paljoa koti-ikävä vaivaa ;)

New York yöllä koneesta kuvattuna.

Meidän talo :)

Koiraranta.

Oscar & Clara askartelee.

Perheen koira Charlie.

Paras hampurilainen mitä ikinä oon syöny!!

Pöytäliina paperista ja lapsille tuotiin kyniä ruokaa ootellessa :D

"Takapihan" huvipuisto, tolle meiltä 500m matkaa ;)